Ilkka Turtiainen

Mikä innosti sinut opiskelemaan muusikoksi?

Aloitin oboensoiton opinnot Joensuun musiikkiopistossa 1974 Raimo Mannisen johdolla. Oboen pariin minut johdatti koulun silloinen musiikinopettaja Rauno ”poppa” Ahonen, joka itsekin harrasti oboensoittoa. Pääsin melko pian soittamaan monenlaisiin eri kokoonpanoihin, mikä lisäsi intoa. Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen siirryin 1979. Yo-kirjoitusten ja armeijan jälkeen aloitin opinnot solistisessa koulutusohjelmassa. Koko SIBA-ajan opettajanani toimi Jouko Teikari. Opiskelun ohella tein paljon keikkaa eri orkestereissa ja teattereissa pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa. Seinäjoelle siirryin v. 1987.

Mitkä ovat olleet mieleenpainuvimpia elämyksiä muusikon urallasi?

Niitä on ollut niin kovin paljon. Sibelius ja Brahms sarjat yhteistyössä Vaasan kaupunginorkesterin kanssa ovat olleet hienoja, kuten myös lukuisat kamarikonsertit. Konsertti Susanna Rinaldin kanssa Tangomarkkinoilla 1999 on jäänyt voimakkaasti mieleen. Ilmajoen musiikkijuhlilla olen myös aina viihtynyt, siellä on hyvä henki.

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Luen aika paljon. Pyöräily ja puutarhan hoito ovat mukavaa puuhaa. Pidän myös ruuanvalmistuksesta ja leipomisesta. Liikuntaa harrastan etupäässä päivittäisen kävelyn muodossa. Oboistin ”vapaa-ajasta” vie melko ison osan suukappaleiden eli röörien tekeminen. Ammatinvalintakysymys on tuo.

Mikä on parasta orkesterimuusikon ammatissa?

ässä työssä ei tule montaa samanlaista päivää. Vaihtelu siis. Tapaan suuria taitelijoita ja saan olla mukana tekemässä musiikkia todella hienojen kollegojen kanssa. Persoonallisuuksien kirjo tässä ammatissa on todella laaja. Jokainen tyytyväinen kasvo konsertin jälkeen lämmittää. Tuntuu hyvältä tuottaa kuulijoille iloa ja valoa.