ARTIKKELI ANTTI LAASANEN
Antti Laasanen
Konserttimestari
Miten tulit opiskelleeksi muusikoksi?
Soittamisen ilmapiiri oli tarttuva ja jotenkin itsestään selvä kotipaikallani Vetelissä. Kotona soitettiin ja kylään mentiin usein musisoimaan omien soitinten kanssa. Minä aloitin muutaman vuoden ikäisenä sitran soitolla ja omien laulujen keksimisellä. Kantele on tullut mukaan ikään kuin äidinmaidossa. 7-vuotiaana aloitin viulun soiton Mauno Järvelän oppilaana. Päämäärä viuluun tuli selkeäksi vasta murrosiässä, jolloin soittaminen alkoi todella kiinnostaa. Saatoin harjoitella 8 tuntiakin päivässä. Opiskelin ensin Kokkolasta orkesterimuusikoksi Jari Valon ja Djanik Alekperovin oppilaana. Tänä aikana työskentelin jo Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterissa. Päätin kuitenkin lähteä jatko-opiskelemaan.
Pietarin (silloisen Leningradin) Konservatoriossa minua opetti Antonina Kazarina. Palasin valmistuttuani Helsinkiin, josta sain heti kiinnityksen Oopperaorkesteriin. Samalla kävin keikoilla kaikissa Helsingin orkestereissa ja koko maassa. Oopperaorkesterista halusin lähteä kokeilemaan siipiäni ulkomaille ja sain paikan Gran-Canarian Fhilharmonisessa orkesterissa.Sieltä lähdin vielä uudelleen jatko-opintoihin Pietariin, josta palasin takaisin kotimaahan. Seinäjoen kaupunginorkesterin konserttimestarina aloitin 2001. Erikoisuutena täällä on se, että kamarimusiikkia soitetaan paljon. Sellaiseen on mahdollisuus vain harvassa orkesterissa.
Mitkä ovat olleet mieleenpainuvimpia elämyksiä muusikon urallasi?
Urallani on ollut niin monitahoisia ja eri tavoin mieleen painuvia, elämyksiä, että niitä on vaikea tai mahdoton katekoida arvojärjestykseen, mutta voin luetella muutamia. Henkilökohtainen, Pietarista valmistumisen jälkeen ehkä ensimmäinen todella iso juttu oli omat konsertit ja niihin venäläisellä kurinalaisuudella valmistautuminen. Jo sinänsä opiskelu Venäjällä oli opettavainen elämys ja valtava seikkailu. Uskomattomia elämyksiä on tullut koettua myös konserttikiertueilla ympäri maailmaa. Mainittava on Chilen Cumbre Mundial del tango, jossa esiinnyimme pianotriona 30 000 hengelle. Siellä konkretisoitui kuinka todella suurta tangofestari voi olla ja millaisella pieteetillä latinomaissa siihen suhtaudutaan. Upeaa ja mieleenpainuvaa oli myös viime kesänä oman puoliammattilaisorkesterin Aventura de Arcosin onnistuminen televisioidussa konsertissa.
Mitä teet vapaa-ajallasi?
Tekisi mieli sanoa, että mökkeily, sillä siellä saa levätä ja rauhoittua, mutta sinne on tullut ehdittyä viimeaikoina liian harvoin. Metsänhoito on uusin harrastukseni, mutta minulla on myös muutamia orkestereita, joita harjoitan ja vedän.
Mikä on parasta orkesterimuusikon ammatissa?
Mahtavia fiiliksiä tulee silloin, kun orkesteri soittaa yhteen kuin yhtenä soittimena ja kommunikaatio pelaa kaikkien välillä täydellisesti. Yleensä yleisökin vaistoaa sen.