Seppo Istukaissaari

käyrätorven äänenjohtaja

Miten tulit opiskelleeksi muusikoksi?
Urkuharmoonia aloin soittamaan noin neljävuotiaana, siskon kanssa käytiin viikoittain soittotunneilla. 1974 aloin Nurmon soittokunnassa ja Etelä-Pohjanmaan Musiikkiopistossa Jarmo Haapamäen oppilaana soittamaan alttotorvea. Soittokunnaassa oli kaksi instrumenttia vapaana, altto ja vetopasuuna. Koska olin liian pieni pasuunaan, isäni alkoi soittamaan sitä ja itselleni jäi altto. Näin tehtiin jo 70-luvulla suuria taiteellisia ratkaisuja… Vuoden kuluttua vaihdoin käyrätorveen, mitä jatkoin Antti Vainion opissa. Peruskurssien jälkeen jatkoin opintoja Suomen käyrätorviklubin kustantamana professori Holger Fransmanin luona Helsingissä. Lukion jälkeen olin vuoden Sotilasmusiikkikoulussa, ja opettajakseni vaihtui Timo Ronkainen. Ja tämän jälkeen opiskelin Helsingin Konservatoriossa edelleen Timon opissa, kunnes 1989 sain nykyisen työpaikkani Seinäjoen Orkesterissa.

Mitkä ovat olleet mieleenpainuvimpia elämyksiä muusikon urallasi?
Mieleenpainuvinta konserttia on hankala nimetä, olipa kyseessä kamari- tai sinfoniakonsertti. Upeaa on muusikon työ silloin kun oma soitto “soi”, ja kun saa nauttia hienoista sävellyksistä ja kollegoiden soitosta.

Mitä teet vapaa-ajallasi?
Vapaa-aikani täyttyy normaalista kotielämästä, puuhastelusta lasten kanssa, rintamamiestalon hoidosta, mökkeilystä Kuorasjärvellä, kaiken mielenkiintoisen musiikin kuuntelusta, hifistelystä ja kotistudiossa touhuilusta. Ja pari kertaa vuodessa pääsen purjehtimaan ystäväni kanssa merelle. Se on jotain se!

Tulevat konsertit